Liikunta

Yksi hyvinvoinnin kulmakivistä on fyysinen aktiivisuus. Meidän vartalo on tarkoitettu liikkumaan. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan joka päiväisessä elämässä. Nyt joku jo ajattelee että eiih, ei taas tätä urheilun pakkosyöttöä. Arvatkaa mitä ei tulekaan. En aio kertoa kuinka jokaisen on nyt lähdettävä salille kolme kertaa viikossa ja juoksulenkille neljä kertaa. Kannustan ihmisiä liikkumaan päivittäisessä elämässä ja tekemään asioita jotka ovat omasta mielestä mielekkäitä. Kävele rappuset, käy shoppailemassa, pyöräile töihin, tee lumitöitä, puuhastele kotona ja listaa voi jatkaa. Toki useimpien arkipäivän liikkuminen on liian vähäistä ja siihen kannattaa lisätä jotain liikuntaa tai urheilua. Jos ei halua ei ole mikään pakko mennä salille, vaikka se oikein tehtynä okin loistava tapa kasvattaa taspuolisesti lihaskuntoa. Ei ole myöskään pakko mennä juoksulenkille, jos se tuntuu vastenmieliselle. Jokaisen kannattaa löytää itslle mieluisa liikkumismuoto, joku tykkää joukkuepeleistä, toinen yksilöliikunnasta, kolmas haluaa käydä kaverin kanssa kävelyllä.

Itse olen harrastanut hevosia ja ratsastusta lapsena ja nuorena sekä uudestaan tytärten ollessa lapsia. Tallilla puuhastellessa liikunta tulee sivutuotteena. Ei ratsastaessa mieti, että nyt treenaan pakaralihaksia tai vatsalihaksia, vaan keskittyminen kohdistuu yhteistyöhön hevosen kanssa ja teknisten asioiden onnistumiseen. Tallilla lantaa luodessa ja heinäpaaleja kantaessa, ei käy mielessä mitä lihasryhmää sillä hetkellä kehittäkään. Kunto kohoaa siinä toiminnan ohessa. Kun lopetimme tallin ja hevosten pidon, niin olen tosissaa joutunut miettimään mistä saisin korvaavan liikunnan. Toki työni hierojana on fyysistä, joten jo työpäivän aikana tulee harjoitettua lihaskuntoa. Lenkkeilen koirien kanssa useimmiten umpimetsässä rämpien yli kivien ja kantojen ylä- ja alamäkiä. Poljen kotona kuntopyörää ja pyrin jumppaamaan omankehon painolla muutaman kerran viikossa. Ja koska liikkumisen pitää olla kivaa ja mukavaa niin lähden aina mieluusti ystävän kanssa uimaan, pelaamaan sulkapalloa, kiipeilemään, vaeltamaan, joogaamaan tai melkein mihin vaan. Minulle sopii nykyisin paremmin liikunta joka ei tähtää mihinkään. Omaan suuren kilpailuvietin ja heti kun urheiluun kuuluu kilpailu, se muuttuu liian totiseksi. Haluan nykyisin pitää liikunnan rentona ja mukavana, mutta ymmärrän erittäin hyvin että tavoitteet ja kilpailullisuus ovat joillekin vahvoja motivaattoreita.

Jos koulun liikuntatunnit ovat jättäneet traumoja joukkuepeleihin tai mihin tahasa liikuntaan liittyen, niin kannattaa aloittaa sellainen liikuntamuoto missä ei ole kukaan arvostelemassa vaikka geokätköily tai marjastus tai pyöräily tai mikä ikinä itsestä tuntuumukavalta puuhalta.vihan olla että myöhemmin haluaa mennä kokeilemaan sählyä tai jalkapalloa, niissä kuulemma on ihan kaikentasoisia pelaajia höntsävuoroilla.

Tärkeintä liikkumisessa on että siitä mitä tekee itse nauttii. Liikkuu pään eikä perseen takia. Liikkuu siksi että siitä tulee hyvä mieli eikä sen takia että niin kuuluu tehdä

Eli ylös, ulos ja lenkille